Nyt on siis esittelyssä koko tämä paikka, eli tietysti Nebelhaft! :D Nebelhaftin varsinainen perustuspäivä oli 12.5.2008, kun sain vihdoin tekemäni pohjan koodattuna. Ajatus Nebelhaftista oli tullut jo ajat sitten ja osoitekin oli jo valmiina. Siitä sitten vain pikkuhiljaa aloin Nebelhaftia valmistamaan!
Kuten ehkä (jos siis olet etusivun jaksanut lukea) oletkin jo lukenut, Nebelhaft kasvattaa norjan vuonohevosia hannoverejä ja holsteineja, norjan vuonohevosia arabialaisia täysiverisiä, eli varsin moni näköinen hevosporukka on kyseessä! Kasvattajanimenä toimii loppuliite NB, sekä joskus puoliverisillä loppuliite von Nebelhaft.
Nebelhaft sijaitsee Saksassa metsikköjen ja
niittyjen keskellä, jossain pikku kylässä ei kovin kaukana Berliinistä. Metsistä löytyy kallioita ja pitkiä ja pätkiä polkuja, joilla on mukava ratsastella. Maastossa on pitkiä laukkasuoria ja kaikkea, mitä vaan hyvästä maastosta voi toivoa. Tosin onhan hyvässäkin maastossa mahdollista taittaa niskansa, mutta sitä nyt kovin harvoin näkee! Vähän matkan päässä tallista on suuri järvi ja vähän matkan päässä toinen, hieman pienempi järvi (tosi asiassa se on elämää kuhiseva metsälampi, jossa uimista ei suositella). Isompi järvi on oiva pulahdus paikka niin hevosille kuin ihmisillekin paahtavalla kesä kuumalla, kun ei jaksa lapata lantaa kottikärryihin auringon korventaessa niskaa.
Nebelhaftissa on yksi kaksikerroksinen 20 karsinainen talli. Alakerrasta löytyy totta kai hevosten karsinat, kaksi varsomiskarsinaa, pesukarsina, satulahuone sekä rehuvarasto. Portaat yläkertaan löytyvät satulahuoneesta, etteivät hevoset säikähdä taivaalta alas kiipeäviä mörköjä (tässä tapauksessa talliporukkaa, joka ei aina taida olla kovin viehättävässä kunnossa). Yläkerrasta löytyy hoitajien taukotila suihkutiloineen ja wc:neen, sekä toimisto, jonne koputtamatta ei ängetä. ;)
Juuri ennen Nebelhaftin 1-vuotis juhlia, Mörö päätti rakentaa vielä toisenkin tallin. Kyseistä tallia kutsutaan pikkutalliksi, onhan se rutkasti pienempi kuin päätalli, vain 7 karinaa, plus varsomis- ja pesukarsinat. Pikkutallista löytyy oma pieni satulahuoneensa ja rehuvarastonsa, niin ilkeä Mörö ei sentään ole, että pistäisi pienet työntekijät hakemaan tavaroita päätallista! Pikkutalli rakennettiin, koska päätalli pursusi jo hevosia ja lisää oli pukkaamassa paikalle.
Kummankin tallin karsinoista löytyy vesiautomaatti, suolakivi ja ruokakaukalo. Alusinaan tallin tähdet käyttävät purua. Jokaisessa karsinassa on myös ulos avattava ikkuna, josta hevonen voi vakoilla tallipihan tapahtumia! Eihän sitä tiedä, jos sitä saisi vaikka päivän naurut jonkun sekoillessa pihalla. Ulkopäin tallit ovat luonnonvalkoisia ja mustakattoisia rakennuksia, joiden seiniä Mörö passittaa laiskottelijat puunaamaan! Eipä siis ihme, että talli onkin usein varsin edustavan näköinen.
Tallien lisäksi pihassa on suuri valaistu kenttä ja maneesi. Maneesi on lämmitetty ja ilmastoitu, että siellä urakoitsevan ratsukon/ratsukoiden ei tarvitse kitua hengitysvaikeuksien takia. Maneesiin on myös liitetty epämääräisen näköinen hökötys, jota kutsutaan varastoksi. Sieltä jostain voi tonkia estekalustoa ja kouluradan merkkejä yms. Sekä maneesin, että kentän yhdellä pitkällä laidalla on katsomo, jos jotakuta huvittaa vaikka seurata kilpailuija, tai seurata kovaa treeniä. Voihan sitä joskus lykästää, että näkisi mielenkiintoisen rodeo-esityksen, eikä ainaista uran kiertämistä?
Tallin tuntumassa on ruohoisia tarhoja, joita rajaavat valkoiset lauta-aidat (jotka voivat paikoin olla varsin räjähtäneen näköisiä) ja sähköpaimenet. Niissä on puita varjostamssa + vesiautomaatti ja suolakivi. Laitumet löytyvät hieman pidemmältä.. Laitumet ovat suuria ja jotkin laitumien osat ovat myös metsikössä. Laitumilta löytyy myös vesiautomaatti ja suolakivi.
Henkilökunta
Mörö - tallin valtiatar
Tallin omistaja, joka on lähes joka paikassa samaan aikaan valvomassa, että asiat ovat kohdallaan. Kuitenkin rento, ja ottaa tallille lähes kaikki avosylin vastaan rakkaita mussukoitaan hoitelemaan ja rapsuttelemaan. Ilkivallantekijät, raggarit sun muut samaan kastiin kuuluvat saavat kuitenkin sellaiset lähdöt, kun hän kurkkusuorana huutaa heille ja passittaa kolme koiraansa kimppuun. Kilpailee hevosillaan ahkerasti ja tähtää niiden kanssa mahdollisimman korkealle.
Ulkoisesti Mörö on melko tavallisen näköinen, tosin kostealla kelillä ei kannata säikähtää jos eteen sattuu henkilö jonka hiukset sojottavat sinne tänne, se on vain tallin omistaja, jonka kampaus on pettänyt suoristamisesta ja suuresta määrästä lakkaa huolimatta. Möröllä on siis tummanruskeat, melkein mustat, luonnonkiharat hiukset. Päällä on yleensä t-paita, viileämmällä huppari tai takki, sekä tietysti ratsastushousut.
Jusu - ystävä, apuri, väittelijä ja mitä vielä?
Jusu on Mörön erittäin hyvä ystävä, jolla on kolme omaa hevosta Nebelhaftin nurkissa majailemassa, puoliverinen Pico, Picon jälkeläinen Bella, sekä Lümmelin bestis, shetlanninponi Percy. Hän viettää tallilla aikaansa omia hevosiaan hoitaen ja ratsastaen, Möröä ja muuta tallin väkeä auttaen, Mörön kanssa väitellen, Mörön hevosia pyynnöstä tai omasta tahdostaan liikuttaen... Niin ja tietysti hän yrittää puhua Mörölle järkeä, kun tämä on saanut jonkin älyttömän päähän piston. Hän yrittää aina puhua järkeä, vaikka itse pitäisikin ideasta, hän ei vain halua myöntää sitä! Luonteeltaan hän on iloinen ja huumorintajuinen ja hän räkättääkin usein missä sattuu Mörön kanssa jollekkin pöhkölle jutulle.
Linda - energinen tehopakkaus
Linda on tallin 28-vuotias tehokas tallityttö, joka hoitaisi koko tallin asiat vaikka yksinään! Häntä ei saa tallilta pois kulumallakaan! Hän tallilla aina aamusta iltaan, hän toimii ns. tallimestarina. Hän hoitaa kaikkia mahdollisia asioita, mihin vain tulee mahdollisuus. Hoitaa myös joidenkin hevosten liikutuksen, kun Mörö tai hevosen hoitaja ei tätä kerkeä tekemään. Linda ei koskaan jää loikoilemaan, jos hommat loppuvat, hän menee sitten vaikka tarhoja, kenttää tai maneesia siivoamaan, vaikka sataisi. Luonteeltaan hän on pirteä ja hyväntuulinen, jolta saa aina mennä kysymään apua.
Lindalla on suorat punaiset, keskipitkät hiukset, joiden ansiosta tätä tehopaukkasta ei kauaa tarvitse etsikellä! Naisella näkee todella harvoin jotain muuta kuin tallivaatteet päällä, viettäähän hän suurimman osan ajastaan Nebelhaftissa.
Kasper - perus juntti
Kasper on tallin 25-vuotias tallipoika, joka hoitaa myös hevosten kengityksen. Häntä joutuu välillä patistelemaan hommiin, mutta kun hän johonkin ryhtyy, homma hoituu hyvin ja nopeasti. Heittää läppää lähes joka asiasta, ja saa kaikki usein nauramaan. Ei osaa pitää päätänsä kiinni lähes koskaan, joten jos hän päästää suustaan jotakin sopimatonta sopimattomaan aikaan, ei häntä kovin vakavasti kannata ottaa. Hevosten hyvin vointi on kuitenkin kaikesta huolimatta etusijalla.
Kasperilla on joka suuntaan hapsottavat, lyhyet, perus ruskeat hiukset. Päällään hänellä on useimmiten löysä t-paita, sekä hitusen likaiset tallifarkut. Talvella t-paidan päällä on parhaimmillaan kolme hupparia, takkia tämä mies ei jostain kumman syystä käytä.
Katrina - ratsuttaja konkari
Katrina, lempinimeltään Kata, toimii Nebelhaftissa pääasiassa ratsuttajana, mutta tekee tarpeen vaatiessa muitakin tallitöitä. Hän on 42-vuotias huumorintajuinen nainen, joka on todella hyvä ratsastaja ja kouluttaja. Kata ratsastaakin joka päivä useita tallin hevosia, sillä niitähän riittää vaikka oman osansa tästä hoitavat myös Mörö ja tallin muut työntekijät. Kata on hyvin kokenut, hän on työskennellyt usealla huipputallilla ympäri maailmaa ja hän on myös kilpaillut menestyksekkäästi. Kata palkattiin tallin tiimiin Mörön perustettua ystävänsä kanssa toisen tallin naapuriin.
Katalla on vaaleanruskeat, laineikkaat, olkapäille ulottuvat hiukset. Päällään hänellä on aina säänmukaiset ratsastukseen sopivat vaatteet ja kypärä on useimmiten ainakin mukana, sillä hän on yleensä ratsastamassa, menossa ratsastamaan tai tulossa ratsastamasta.
Emilie - huolellinen tulevaisuuden lupaus
Emilie on 18-vuotias tyttö eräältä Saksan suurelta hevosopistolta, joka suorittaa työssäoppimisjaksoaan Nebelhaftissa. Hän on jo nyt todella taitava ja huolellinen hevosten käsittelijä ja tulevaisuudessa hänellä riittää varmasti töitä, todennäköisesti jopa Nebelhaftissa, jos hän itse niin haluaa. Emilie on hyväntuulinen ihminen, joka näyttää vain harvoin hapanta naamaa. Hän on hyvin sosiaalinen ja jääkin välillä suustaan kiinni tallilla vierailijoiden kanssa, jolloin häntä pitää vähän muistuttaa, että olisi töitäkin tehtävänä.
Emilie on melko lyhyt ikäisekseen ja hänellä on hyvin usein muuttuva hiustyyli. Tällä hetkellä hänellä on mustat edestä pitkät ja takaa lyhyet hiukset. Yllään hänellä on aina käytössä hieman nuhjaantuneet ruskeat ratsastushousut, muuten hänen asunsa vaihtelevatkin tyyliltään jopa päivittäin.
Lisäksi tallilla pyörivät tietysti hoitajat ja satunnaiset kävijät, sekä vakituinen eläinlääkäri Charles Holzhauer.
Nebelhaft sijaitsee Saksassa metsikköjen ja
niittyjen keskellä, jossain pikku kylässä ei kovin kaukana Berliinistä. Metsistä löytyy kallioita ja pitkiä ja pätkiä polkuja, joilla on mukava ratsastella. Maastossa on pitkiä laukkasuoria ja kaikkea, mitä vaan hyvästä maastosta voi toivoa. Tosin onhan hyvässäkin maastossa mahdollista taittaa niskansa, mutta sitä nyt kovin harvoin näkee! Vähän matkan päässä tallista on suuri järvi ja vähän matkan päässä toinen, hieman pienempi järvi (tosi asiassa se on elämää kuhiseva metsälampi, jossa uimista ei suositella). Isompi järvi on oiva pulahdus paikka niin hevosille kuin ihmisillekin paahtavalla kesä kuumalla, kun ei jaksa lapata lantaa kottikärryihin auringon korventaessa niskaa.
Nebelhaftissa on yksi kaksikerroksinen 20 karsinainen talli. Alakerrasta löytyy totta kai hevosten karsinat, kaksi varsomiskarsinaa, pesukarsina, satulahuone sekä rehuvarasto. Portaat yläkertaan löytyvät satulahuoneesta, etteivät hevoset säikähdä taivaalta alas kiipeäviä mörköjä (tässä tapauksessa talliporukkaa, joka ei aina taida olla kovin viehättävässä kunnossa). Yläkerrasta löytyy hoitajien taukotila suihkutiloineen ja wc:neen, sekä toimisto, jonne koputtamatta ei ängetä. ;)